Hikarin viikottaiset harjoitukset
Harjoitteluvälineistä
Japanilainen jousi (yumi) on ns. pitkä jousi, pituutta sillä on noin 230 cm. Kaksi kolmasosaa jousesta on otekohdan yläpuolella ja yksi kolmasosa alapuolella. Epäsymmetrisyyden syyksi on esitetty mm. sitä, että ensimmäiset jouset tehtiin umpipuusta, joka ohenee toisesta päästään, jolloin jousen voimakeskipiste on keskikohdan alapuolella. Toisaalta tärkeä on myös se seikka, että epäsymmetrisyys sallii jousen käytön hevosen selästä, vaikka jousi olisi pitkä. Muitakin teorioita on (katso esimerkiksi Graham Ashtonin artikkeli Kyudo Project Incorporated -sivuilla).
Nykyään jousi valmistetaan laminointitekniikalla. Suomen kuivassa ilmastossa käytetään enimmäkseen jousia, jotka on tehty mulperipuusta ja päällystetty ohuella lasikuitu- tai lasikuitu/ hiilikuitukerroksella. Perinteinen jousi valmistetaan bambusta. Uutta on hiilikuitukerroksen laminoiminen bambukerrosten väliin.
Länsimaisesta jousesta japanilainen jousi eroaa, paitsi edellä mainitun epäsymmetrisyytensä vuoksi, myös siinä, että nuoli ammutaan jousen oikealta puolelta. Jousta pidetään lisäksi aina vasemmassa kädessä. Jousessa ei ole minkäänlaisia tähtäimiä tai muita teknisiä apuvälineitä. Vain ampujan taito ja kyky keskittyä suoritukseensa ratkaisevat.
Nuolet (ya) ovat joko bambua, alumiinia tai hiilikuitua. Niiden kärki on metallia ja nokki sarvea tai muovia. Sulat ovat linnunsulkia.
Jousen ja nuolten lisäksi tärkeä varuste on oikeassa kädessä käytettävä hansikas (yugake). Se tehdään peurannahasta ja peukalon lisäksi siinä on kaksi tai kolme sormea. Peukalo on kovitettu puulla, koska ammuttaessa jänne asetetaan peukalon juuressa olevaan koloon.
Kyudoampujan konkreettinen tähtäyskohde on 28 metrin päässä oleva maalitaulu (mato), joka on halkaisijaltaan 36 cm. Joskus ammutaan 60 metrin päässä olevaan maalitauluun, jolloin sen halkaisija on 158 cm. Kilpailussa lasketaan kaikki osumat samanarvoisiksi. Myös tyyli ja tekniikka ratkaisevat, sillä alkukarsinta suoritetaan niiden perusteella.
Kyudossa annetaan vyöarvoja kuten muissakin budolajeissa, vaikka mitään näkyviä merkkejä ei käytetä. Harjoitusasuun kuuluvat eräänlainen housuhame (hakama) ja lyhythihainen takki (gi).