Heki Ryû Insai-ha kyudo

Kyudo (“jousen tie”) on perinteinen japanilainen jousiammuntalaji. Se on perinteisiin sotataitoihin (bujutsu) pohjautuva budolaji kuten iaido, kendo, judo tai karatedo.

Kyudossa, kuten kaikessa jousiammunnassa, tarkoituksena on osua maalitauluun. Osuminen ei sinänsä ole vaikeaa mutta osuminen oikealla tekniikalla on sitäkin vaikeampaa. Siihen pyritään kyudossa.

Kyudon historia ulottuu pitkälle Japanin historiaan. Vanhin koulukunta perustettiin 1200 luvulla. Merkkejä tyypillisestä japanilaisesta epäsymmetrisestä jousesta on ajoitettu ennen ajanlaskumme alkua.

Näin aloitat harjoittelun

Hikari järjestää kyudon alkeiskurssin joka syksy.

Syksyn 2019 peruskurssi alkaa sunnuntaina 15.9. klo 11 lajiesittelyllä ja kurssille ilmoittautumisella. Voit ilmoittautua kurssille alla olevalla lomakkeella tai sähköpostitse.

Lajiesittelyssä pääsee näkemään kyudoa ja kysymään lajista. Näytöksen jälkeen alkaa Hikarin vuosittainen kyudon peruskurssi. Laji sopii kaikille, iästä riippumatta.

Kurssin opetus sunnuntaisin klo 11-13. Paikka: Tuulimäen ammuntahalli, Itätuulenkuja 9, Espoo. Paikalle pääsee parhaiten metrolla tai busseilla 510 ja 550.

Peruskurssia opettaa Antti-Jussi Voutilainen.

Kurssin hinta:

Jäsenmaksu 30 €

Syksyn ja kevään kausimaksut 2 x 60 €

Harjoitusvälineet:

Kurssin alussa tarvitaan lähinnä väljät vaatteet, esim. verkkarit ja t-paita, jotka mahdollistavat käsien vapaan liikkumisen ja oikean ampuma-asennon. Kurssin alussa hankitaan gomuyumi, jolla harjoitellaan oikeita liikeratoja. Jousia ja hanskoja on aluksi lainattavissa seuralta.

Kyselyt: kyudo [at] hikari.fi

Näin aloitat harjoittelun

Ota yhteyttä kyudovastaavaan

Maksut

Jäsenmaksu 30€

Harjoitusmaksu 60€ / 6kk (kolme harjoituskertaa / viikko)

Harjoitusajat ja -paikat

Keskiviikkoisin klo 20-22 Tuulimäen väestönsuoja, Itätuulenkuja 9, Espoo

Perjantaisin klo 20-22 Tuulimäen väestönsuoja

Sunnuntaisin klo 9-13 Tuulimäen väestönsuoja

———————————

———————————

Harjoittelu

Harjoittelu aloitetaan opettelemalla jousen käsittely vaihe vaiheelta. Ammuntatekniikan alkeiden perusteellinen opettelu on tärkeää. Jousi vaatii ampujalta tietynlaista tekniikkaa, jotta jousta ja nuolta voi käsitellä turvallisesti.

Kyudo-ampuja pitää jousta (yumi) aina vasemmassa kädessään ja oikeassa kädessä on ampumahansikas (yugake), jossa on ura jänteen vetämistä varten. Laukaisussa ampuja käyttää aktiivisesti sekä vasenta että oikeaa kättään. Maalitaulu (mato) on halkaisijaltaan 36 cm, ja etäisyys siihen on 28 metriä. Maalitaulu on paperia, joka on pingotettu puiseen kehään.

Oikealla dojolla maalitaulut nojaavat maavalliin, urheiluhalleissa ammuttaessa käytetään synteettistä taustamateriaalia ja taustaverkkoja. Voidaan myös ampua 60 m:n matkalta halkaisijaltaan metriseen tauluun (enteki).

Harjoittelu

Alkeiskurssilla kyudon opettelu aloitetaan gomuyumia käyttäen. Se on parinkymmenen sentin mittainen kapula, johon on kiinnitetty paksu kuminauha. Tämän avulla opetellaan ampumiseen liittyvä liikesarja (hassetsu) ja laukaus.

Kun hassetsu on opittu gomuyumilla, oppilas saa käyttöönsä jousen, jolla liikesarjan harjoittelua jatketaan. Tässä vaiheessa ei käytetä vielä nuolta eikä hanskaa eikä jousta laukaista kertaakaan. Tämä harjoittelu on nimeltään karabiki. Karabikissa tarkoituksena on liikesarjan harjoittelun lisäksi myös ampumiseen tarvittavan fyysisen voiman kasvattaminen.

Karabiki-vaiheen jälkeen otetaan harjoitteluun mukaan myös nuoli ja hanska. Aluksi ammutaan parin metrin päässä olevaan makiwaraan. Makiwara-harjoittelun tarkoituksena on opetella erityisesti laukaisua.

Kun laukaisu on tarpeeksi hyvä, siirrytään ampumaan 28 metrin etäisyydellä olevaan matoon.

Harjoitteluvälineet

Jousi

Japanilainen jousi (yumi) on ns. pitkäjousi, ja sen normaalipituus on 227 cm. Pituus kuitenkin vaihtelee hieman riippuen ampujan vetopituudesta (yatsuka), matkasta kurkunpäästä sivulle ojennetun käden sormenpäihin. Luonteenomaisinta ja poikkeuksellista japanilaisessa jousessa on pituuden lisäksi epäsymmetrisyys. Jousen kahvan yläpuolelle jäävä osa on noin 2/3, alapuolinen osa 1/3 koko kaaresta. Jousi on valmistettu perinteisesti bambu- ja puusäleistä laminointitekniikalla. Nykyään käytettävistä jousista suurin osa on puuta, bambua ja lasikuitua, usein myös hiilikuitua. Jousi on ns. vastakaarijousi, eli se on virittämättömänä taipunut vastakkaiseen suuntaan kuin viritettynä. Jänteen materiaali on nykyään venymätöntä kevlaria perinteisen hampun asemesta. Kahva on nahkaa. Jousen voima valitaan ampujan voimien mukaan. Tekniikan ja voimien karttuessa voidaan siirtyä vähitellen käyttämään yhä vahvempaa jousta.

Nuolet

Nuolet (ya), joiden materiaali myös on perinteisesti ollut bambu, valmistetaan nykyään useimmiten alumiiniputkesta. Nuolet ovat huomattavan pitkät johtuen ammuntatekniikasta, jossa nuoli vedetään pitkin poskea korvan taakse saakka. Ampujan nuolten pituus on jousen tapaan riippuvainen hänen vetopituudestaan. Nuolissa käytetään luonnonsulkia ja ne ammutaan yleensä pareittain, jolloin eri suuntiin kaartuvat sulat muodostavat nuoliparin (haya ja otoya).

Harjoitteluvälineet

Käsine

Kyudo-ampuja käyttää oikeassa kädessään peurannahkaista käsinettä (kake, yugake), jossa on puulla kovitettu peukalo. Peukalon juuressa on ura, johon jänne asetetaan. Käsineessä on koulukunnasta riippuen kolmesta viiteen sormea, peukalo mukaan lukien. Käsineen alla käytetään aluskäsinettä (shitagake), joka estää hien imeytymisen nahkaan.

Vaatteet

Perinteinen japanilainen urheiluasu, jonka alaosana yleensä musta housuhame (hakama), yläosana lyhyt- ja kapeahihainen takki (gi), joka on yleensä valkoinen. Hakaman alla käytetään nelimetristä vyötä (obi). Kyudo kyohon edellyttää valkoisten sukkien (tabi) käyttöä, mutta osa perinteisistä koulukunnista ampuu paljain jaloin. Korkea-arvoiset ampujat käyttävät ampuessaan hillittyä, yksiväristä kimonoa, yleensä raidallisen hakaman kanssa. Naiset käyttävät ampuessaan myös rintasuojaa (muneate).

Dojo

Paikka, jossa kyudoa harjoitetaan, on kyu-dojo. Perinteisenen dojo on puulattiainen rakennus, missä on avoin seinä, joka suuntautuu sisäpihalle, jonka vastakkaisessa päässä ovat maalitaulut katoksessaan. Suomessa kyudo-ampujien dojot ovat useimmiten tavallisissa ammunta- tai urheiluhalleja.

Historia

Jousen käytön ja jousiammunnan juuret ovat Japanissakin kaukana esihistoriassa. Erilaisia bambusta tehtyjä jousia on käytetty niin metsästykseen, sotimiseen kuin uskonnollisiin seremonioihinkin. Japanilaisen sotilasluokan, samuraiden, varustukseen kuului miekan ohella myös jousi.

Kyujutsua eli samuraiden sodassa käyttämää jousiammuntatekniikkaa varten perustettiin ensimmäinen varsinainen koulu Japaniin 600-luvun alussa. Systemaattisempi opetus alkoi 1200-luvulla, jolloin sai alkunsa Ogasawara-niminen koulukunta, joka oli erikoistunut hevosen selästä ampumiseen. Toinen suuri koulukunta, Heki, perustettiin 1400-luvulla. Tyylisuunta kehitettiin nimenomaan jalkasotilaille. Molemmat koulukunnat ovat saaneet nimensä perustajansa mukaan.

Kyujutsun eli jousen käytön tekniikan opetus väheni Japanin pitkän rauhan aikana 1600-luvulla. Tällöin myös Euroopasta tullut uutuus musketti oli jo syrjäyttänyt jousen varsinaisena sota-aseena. Jousen käytön taitoa opetettiin kuitenkin hoviaatelistolle. Kun harjoitteluun ja opetukseen luonnollisesti vaikuttivat silloisessa japanilaisessa yhteiskunnassa esiintyneet aatteelliset suuntaukset, voidaankin jo puhua kyudosta eli jousen tiestä itsetuntemukseen.

Historia

Varsinaisesti kyudo tuli Eurooppaan vuonna 1969, jolloin japanilaiset mestarit esittelivät lajin Hampurissa, Pariisissa ja Lontoossa. Suomessa kyudon harrastus alkoi vuonna 1984, jolloin saksalainen Feliks Hoff piti ensimmäisen viikonlopun pituisen alkeiskurssin.

Kyudoliiton sivuilla voit tutustua Suomessa harjoitetun koulukunnan, Heki-ryun historiaan. Sieltä löydät myös tietoa lajin vaiheista Suomessa.

Suomen kyudoliiton historia

Suomessa kyudotoimintaa koordinoi Suomen Kyudoliitto ry, joka järjestää vuosittain useita koulutusleirejä. Toimintaan kuuluu myös vuosittainen suomenmestaruuskilpailu. Liitto on tiiviissä yhteistyössä japanilaisten opettajien ja Euroopan muiden kyudomaiden kanssa.

Suomen kyudoliiton historia

Hikarin lisäksi kyudoa voi harrastaa ainakin seuraavissa seuroissa:

Takado ry, Espoo

Yosaki ry, Porvoo

Tarashi ry, Turku

Tutustu muihin Hikarin budolajeihin